Lainsäädäntö paremmaksi

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan

Tue, 24 Feb 2026 11:51:37 +0100

Venäjä käynnisti laittoman täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022. Euroopan unioni on sodan alusta lähtien tukenut tiiviisti Ukrainaa ja sen kansaa. EU on tuominnut Venäjän hyökkäyksen, määrännyt pakotteita sekä antanut merkittävää taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista tukea Ukrainalle. Sota jatkuu yhä, ja EU on edelleen vahvasti sitoutunut tukemaan Ukrainaa. Taistelussa on kyse paitsi alueellisesta koskemattomuudesta myös eurooppalaisten arvojen eli demokratian, itsemääräämisoikeuden ja rauhan puolustamisesta.

Kuukautisköyhyyden torjunta EU:ssa

Thu, 19 Feb 2026 17:03:59 +0100

Kuukautisköyhyys tarkoittaa sitä, ettei henkilön saatavilla ole turvallisia ja kohtuuhintaisia kuukautistuotteita, hygieniapalveluja eikä kuukautisiin liittyvää tietoa. Se on vakava mutta usein liian vähälle huomiolle jäävä ongelma, joka koskee EU:ssa noin kymmentä prosenttia henkilöistä, joilla on kuukautiset. Euroopan parlamentti on ottanut asiaan vahvan kannan. Se on todennut, että kuukautisköyhyys on merkittävä este sukupuolten tasa-arvolle sekä täysimääräiselle sosiaaliselle ja taloudelliselle osallistumiselle. Tällä kertaa tarkastelemme sitä, mitä EU tekee ongelman ratkaisemiseksi.

EU:n rahoitus: miten kaupungit tukevat paikallisia hankkeita EU-rahoituksen avulla

Mon, 16 Feb 2026 17:17:46 +0100

EU:n rahoitus vaikuttaa kaupunkien arkeen kaikkialla Euroopassa. Unionin koheesiopolitiikan avulla kaupungit voivat vastata paikallisiin tarpeisiin. Sillä tehdään liikenteestä vihreämpää, uudistetaan julkisia tiloja ja mahdollistetaan koulutusohjelmia sekä sosiaalipalveluja. Tässä jaksossa perehdymme siihen, miten EU tukee infrastruktuuria, ihmisiä ja yhteisöjä, ja kuinka solidaarisuus valjastetaan konkreettisiksi hankkeiksi, jotka parantavat arkea kaikkialla unionissa.

Kriisistä elpymiseen: lähikuvassa EU:n solidaarisuusrahasto

Wed, 21 Jan 2026 11:32:43 +0100

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto perustettiin vuonna 2002. Se on siitä lähtien antanut rahoitustukea 24 jäsenvaltiolle. Siitä on myös tullut yksi EU:n tärkeimmistä välineistä, joilla edistetään katastrofin jälkeisestä elpymistä. Lisäksi se on hyvä esimerkki EU:n solidaarisuudesta.

Kestävät terveydenhuoltojärjestelmät koko unioniin

Fri, 19 Dec 2025 12:00:00 +0100

Terveys on suurin rikkautemme, ja siksi se on myös Euroopan unionin asialistan kärkipäässä. Tutustu, miten EU tekee terveydenhuoltojärjestelmistä kestäviä ja eurooppalaisesta yhteiskunnasta terveellisemmän, onnellisemman ja energisemmän.

Helpompi hengittää: miten EU vähentää melua ja ilmansaasteita

Fri, 21 Nov 2025 17:37:55 +0100

Ilmansaasteiden ja melusaasteen torjunta ovat osa Euroopan unionin ympäristöpolitiikkaa. Politiikka pohjautuu EU:n perussopimuksiin. Tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä ja luonnonvaroja sekä edistää kestävää kehitystä. Euroopan parlamentin tehtävänä on ennen kaikkea varmistaa, että ympäristöpolitiikassa asetetaan kunnianhimoisempia tavoitteita.

Viittomakielet rikastuttavat EU:n monikielistä ympäristöä

Fri, 19 Sep 2025 12:00:00 +0200

EU:ssa on tällä hetkellä 29 tunnustettua kansallista viittomakieltä. Niitä käyttävät kuurojen ja kuulovammaisten lisäksi myös kuulevat ihmiset kommunikoidakseen perheenjäsenten tai ystävien kanssa. YK on halunnut lisätä tietoisuutta tästä kielellisestä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Siksi se on julistanut syyskuun 23. päivän kansainväliseksi viittomakielen päiväksi. Tässä jaksossa tarkastelemme viittomakieliä EU:ssa ja kerromme, miten Euroopan parlamentti edistää niitä ja pyrkii saamaan ne säilymään.

Sukupuolten välisen kuilun kurominen umpeen EU:ssa

Mon, 08 Sep 2025 17:00:00 +0200

Euroopan unioni (EU) on edennyt pitkälle miesten ja naisten tasa-arvon varmistamisessa, vaikka edelleen esiintyy haasteita. Se on laatinut sukupuolten tasa-arvostrategian, jonka avulla pyritään pääsemään eroon naisten kannalta epäoikeudenmukaisista olosuhteista ja luomaan vakaampi yhteiskunta, jotta kaikkien elämänlaatu paranisi.

Ajetaan eteenpäin: EU:n uudet ajokorttisäännöt

Fri, 22 Aug 2025 12:00:00 +0200

Euroopan unioni on päivittänyt ajokorttisääntöjä liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liikkuvuuden nykyaikaistamiseksi. Keskeisiä muutoksia ovat kaikissa EU-maissa voimassa oleva digitaalinen ajokortti, yhdenmukaistetut lääkärintarkastukset ja aloittelevia kuljettajia koskevat tiukemmat ehdot. Ajokieltoja valvotaan yli rajojen, jotta voidaan varmistaa, että vakavista rikkomuksista rangaistaan kaikkialla EU:ssa. Uudistukset tukevat ns. nollavisiotavoitetta eli tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten nollatason saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus. Miten se toimii?

Wed, 13 Aug 2025 17:00:00 +0200

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus on kiertävä. Jäsenmaat toimivat puheenjohtajana aina puoli vuotta kerrallaan. Jokainen EU-maa johtaa vuorollaan neuvostoa ja muokkaa puheenjohtajakaudellaan EU:n asialistaa. Mutta mitä puheenjohtajuus tarkoittaa ja miksi se on kiertävä?

Mikä on direktiivi?

Wed, 06 Aug 2025 12:00:00 +0200

Direktiivi on EU:n säädös, jossa asetetaan tavoite, joka EU-maiden on saavutettava. Niiden sisällyttäminen kansalliseen lainsäädäntöön ja tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin kunkin jäsenmaan vastuulla. Tässä podcastissa selvitämme, mitä direktiivit ovat ja kuinka niistä tulee osa kansallisia lakeja.

Niukkuudesta turvallisuuteen: miten EU edistää vesiresilienssiä tulevaisuudessa

Fri, 20 Jun 2025 12:00:00 +0200

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan 34 prosenttia EU:n väestöstä ja 40 prosenttia EU:n maa-alueista kärsi veden niukkuudesta vuonna 2022.

Veden niukkuus koskettaa erityisesti Etelä-Euroopan maita, kuten Espanjaa, Italiaa, Kreikkaa, Kyprosta, Maltaa ja Portugalia. Ongelma on kuitenkin leviämässä myös kohti pohjoista ja vaikuttaa jo alueilla, joilla vettä on ollut aiemmin hyvin saatavilla. Vesistressi on jo vakava ongelma Euroopassa, ja ilmastonmuutoksen odotetaan vain pahentavan tilannetta tulevaisuudessa. Siksi EU yrittää löytää ongelmaan yhteisen ratkaisun.

Miten EU torjuu muovisaastetta: kertakäyttötuotteiden kielloista mikromuoveihin

Fri, 06 Jun 2025 13:00:00 +0200

Valtaosaa EU:n muovijätteestä ei edelleenkään kierrätetä, vaikka kierrätys on tuttu juttu ja tavoite. EU onkin viime vuosina siirtynyt kohti muovin kiertotaloutta. Muoviton tulevaisuus häämöttää yhä kaukana, ja meidän kaikkien on tehtävä osamme.

Mercosur: mahdollisuus ja haaste Euroopan unionille

Wed, 28 May 2025 17:00:00 +0200

Mercosur on Latinalaisen Amerikan maiden alueellinen liittouma ja yksi Euroopan unionin tärkeimmistä kauppakumppaneista. EU on pyrkinyt tiivistämään suhteitaan Mercosuriin, mutta kaikki eivät pidä ajatusta hyvänä.

Maapallomme suojelu: Pariisin sopimus

Fri, 25 Apr 2025 13:00:00 +0200

Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, joka hyväksyttiin YK:n ilmastokokouksessa vuonna 2015.

Sen keskeisenä tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahteen celsiusasteeseen, mieluiten 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.

Sopimuksella lähes kaikki maailman maat tekevät yhteisen sitoumuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. EU ratifioi Pariisin sopimuksen vuonna 2016 ja asetti sen ilmastopolitiikkansa ytimeen.

EU:n kilpailukykykompassi

Wed, 16 Apr 2025 17:00:00 +0200

Komissio esitteli tammikuussa 2025 kilpailukykykompassin. Se on Ursula von der Leyenin toisen kauden ensimmäinen merkittävä aloite komissiolta. Kompassi tarjoaa komission työlle strategiset ja selkeät puitteet. Euroopasta on määrä tulla paikka, jossa keksitään, valmistetaan ja saatetaan markkinoille tulevaisuuden teknologiat, palvelut ja puhtaat tuotteet. Lisäksi saavutetaan ilmastoneutraalius.

EU edistää kehitystä ja rauhaa urheilun avulla

Fri, 04 Apr 2025 12:46:05 +0200

Urheilu on hyväksi terveydelle ja yhdistää ihmisiä kaikilta elämänaloilta. Lue, miten EU edistää urheilua ja tuo sen kaikkien ulottuville.

Säästetään Euroopan vanhat metsät tuleville sukupolville

Thu, 20 Mar 2025 17:30:00 +0100

Luonnontilaiset ja vanhat metsät ovat EU:ssa harvinaisia, pieniä ja hajallaan. Niiden osuus Euroopan koko metsäalasta on alle kolme prosenttia. Ne ovat koskemattomia luonnon ekosysteemejä, joissa on vain vähän tai ei lainkaan merkkejä ihmisen vaikutuksesta ja joissa luonnonvaraiset eläimet ja kasvit kukoistavat, kuten ovat tehneet vuosisatojen ajan. Tällaisilla metsillä on keskeinen rooli biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä, hiilen sitomisessa ja varastoimisessa, makean veden tuottamisessa, paikallisten ilmasto-olosuhteiden säätelyssä sekä ihmisten terveyden ylläpitämisessä. Niissä elää myös monia uhanalaisia lajeja.

Euroopan metsien suojelu ei ole vain yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla. Se on EU:n tason yhteinen sitoumus. Euroopan parlamentti on näiden toimien keskipisteessä, sillä se puolustaa voimakkaasti luonnontilaisten ja vanhojen metsien säilyttämistä.

Lasten suojeleminen EU:ssa

Fri, 14 Mar 2025 11:00:00 +0100

Lasten suojeleminen ja se, että heille annetaan mahdollisuus elää turvallista, tervettä ja onnellista elämää, on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä velvollisuuksista. EU pyrkii lainsäädännöllään varmistamaan, että lapsia suojellaan nykypäivän jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Sukupuolen merkitys turvapaikan haussa EU:ssa

Thu, 20 Feb 2025 14:48:30 +0100

EU vastaanotti vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla yli 513 000 turvapaikkahakemusta. Kolmasosa turvapaikanhakijoista on naisia ja tyttöjä. EU:n turvapaikkajärjestelmässä otetaan huomioon turvapaikanhakijan sukupuoli. EU:n tuomioistuin on tunnustanut sukupuolistuneen väkivallan turvapaikkaperusteeksi. Edistysaskelista huolimatta tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan puuttua naispuolisten turvapaikanhakijoiden ihmisoikeushaasteisiin.

Turvallisemman internetin päivä: suojellaan ihmisten digitaalista identiteettiä

Fri, 14 Feb 2025 13:00:00 +0100

Turvallisemman internetin päivää vietetään joka vuosi helmikuussa ympäri maailmaa. Se perustettiin vuonna 2004 osana EU:n ensimmäistä internetin turvallisuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa. Siitä on sittemmin tullut maailmanlaajuinen aloite, jolla lisätään tietoisuutta internetin turvallisuudesta. Päivän teemana on ”Yhdessä paremman internetin puolesta”. Vuosittaisen tapahtuman tarkoituksena on tuoda ihmisiä yhteen ja tehdä internetistä parempi ja turvallisempi paikka kaikille.

Elintarvikejäte EU:ssa: haasteet ja tavoitteet

Fri, 31 Jan 2025 13:00:00 +0100

Ainakin miljardin aterian verran syömäkelpoista ruokaa haaskataan joka päivä kotitalouksissa ympäri maailmaa. Määrästä saisi yhden aterian päivässä maailman jokaiselle nälänhädästä kärsivälle henkilölle. Kun heitämme ruokaa roskiin, kaikki sen tekemiseen käytetty energia ja resurssit menevät myös hukkaan. Ympäristövaikutukset, kuten kasvihuonekaasupäästöt, ovat edelleen olemassa, mutta siitä ruoasta ei kukaan saa ravintoa. Siksi EU:n jätehuoltopolitiikalla pyritään vähentämään jätteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia.

”Nuorten ilmastojoukot” Euroopassa

Fri, 06 Dec 2024 13:00:00 +0100

Kaksi kolmesta eurooppalaisesta nuoresta haluaa edistää työllään vihreää siirtymää. Kuitenkaan 45 prosentilla eurooppalaisista nuorista ei ole siihen tarvittavia vihreitä taitoja. Nuorille olisi annettava tarvittavat taidot ja tiedot, jotta he voivat tarttua ympäristö- ja ilmastonmuutoshaasteisiin. Erasmus-ohjelman vihreitä kaupunkeja koskeva hankkeen tarkoituksena on tarjota nuorille vapaaehtoistyötä ja palkallisia harjoittelupaikkoja paikallisissa vihreissä hankkeissa.

Hävitetään HIV-epidemia vuoteen 2030 mennessä

Fri, 29 Nov 2024 13:00:00 +0100

HIV oli vielä 1980-luvulla kuolemaan johtava tauti, mutta nykyisin sitä voidaan hallita hoidon ja ennaltaehkäisyn maailmanlaajuisen kehityksen ansiosta. Tähän mennessä tartunnan on saanut maailmanlaajuisesti yli 88 miljoonaa ihmistä ja noin 42 miljoonaa on kuollut tautiin. Nykyisin HIV-tartunnan saaneita ihmisiä on noin 40 miljoonaa, joista arviolta 810 000 EU:ssa. Terveydenhuoltojärjestelmät ovat kunkin EU-maan omalla vastuulla. EU kuitenkin tukee niitä rajat ylittävillä ohjelmilla, rahoittamalla tutkimusta Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta sekä tukemalla kansanterveyskampanjoita. EU on myös sitoutunut YK:n yhteisen AIDS-ohjelman 95–95–95-tavoitteisiin. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä HIV-tartunnan saaneista 95 prosenttia tietää tartunnastaan, diagnoosin saaneista 95 prosenttia saa hoitoa ja hoitoa saavista 95 prosentilla viruskuorma on alle mittausrajan. Tässä Lainsäädäntö paremmaksi -podcastissa tarkastelemme EU:n keskeistä roolia HIV:n ennaltaehkäisyssä, leimautumisen torjunnassa ja elämänlaadun parantamisessa kaikissa EU-maissa. Tavoitteena on HIV-vapaa tulevaisuus vuoteen 2030 mennessä.

Monivuotinen rahoituskehys

Fri, 22 Nov 2024 10:00:00 +0100

Monivuotinen rahoituskehys on pohjimmiltaan Euroopan unionin pitkän aikavälin talousarviosuunnitelma. Siinä asetetaan EU:n menoprioriteetit ja -rajat useiksi vuosiksi ja varmistetaan, että EU:n taloudelliset resurssit ovat EU:n poliittisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisia. Monivuotinen rahoituskehys luo rakenteen vuotuisille talousarvioille ja auttaa tasapainottamaan EU:n jäsenvaltioiden kilpailevia etuja.

Kehyksestä kohdennetaan taloudellisia resursseja useille eri aloille, kuten vähemmän kehittyneiden alueiden rahoitukseen, tukiin ja maaseudun kehittämiseen, humanitaariseen apuun, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä EU:n ulkopolitiikkaan tehtäviin investointeihin.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa mielenterveyteen

Fri, 15 Nov 2024 13:00:00 +0100

Hyvä mielenterveys ja hyvinvointi ovat kaiken a ja o. Ilman niitä ei voi elää täysipainoista elämää eikä hyödyntää kaikkia mahdollisuuksiaan. Ilman niitä ei voi myöskään osallistua aktiivisesti yhteisölliseen elämään eikä selviytyä stressistä ja haasteista. Euroopan unioni pyrkii varmistamaan, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet mielenterveyspalveluihin kaikissa EU-maissa. Paljon enemmän on kuitenkin vielä tehtävä, jotta kaikki voisivat saavuttaa parhaan mahdollisen mielenterveyden ja hyvinvoinnin tason.

Ikäihmisiä koskeva EU:n strategia

Fri, 08 Nov 2024 13:00:00 +0100

Euroopassa on meneillään ennennäkemätön väestörakenteen muutos. Vuoteen 2050 mennessä lähes kolmannes EU:n väestöstä on 65-vuotiaita tai sitä vanhempia. EU:n väestön ikääntymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, työmarkkinoilla ja taloudessa. EU:n ikäihmisiä koskevissa politiikoissa keskitytään useisiin keskeisiin aloihin, kuten aktiivinen ikääntyminen, sosiaalinen osallisuus, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito sekä taloudellinen turvallisuus. EU tarvitsee nyt kattavan strategian ikääntyviä ihmisiä varten.

Matkailun kehittäminen EU:ssa

Fri, 25 Oct 2024 13:00:00 +0200

Matkailu on yksi EU:n dynaamisimmista toimialoista: se tuo ihmiset yhteen, edistää kulttuurista yhteisymmärrystä ja myös talouskasvua. Miten EU tukee ja edistää matkailua ja miten se varmistaa, että matkailu on kestävämpää, paremmin kaikkien ulottuvilla ja hyödyllisempää kaikille?

Horisontti Eurooppa: Innovoinnin eturintamassa EU:n tutkimuksen ansiosta

Tue, 01 Oct 2024 17:30:00 +0200

Horisontti Eurooppa on EU:n suurin tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma. Kaudelle 2021–2027 on varattu 95,5 miljardia euroa. Kyseessä ei ole pelkkä rahoitusohjelma vaan osoitus siitä, että EU on sitoutunut edistämään tieteellistä huippuosaamista, tukemaan innovointia ja vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin kaikissa EU-maissa. Tällä kunnianhimoisella ohjelmalla tuetaan tutkijoita, yrityksiä ja poliittisia päättäjiä, jotta Euroopasta tulisi tutkimuksen ja innovoinnin maailmanlaajuinen edelläkävijä.

Valtuuskunnat

Wed, 25 Sep 2024 17:30:00 +0200

Euroopan parlamentin valtuuskunnat ovat virallisia parlamentin jäsenten ryhmiä. Ne pyrkivät kehittämään suhteita unionin ulkopuolisten maiden, alueiden tai organisaatioiden edustuslaitoksiin. Valtuuskunnat ylläpitävät ja kehittävät parlamentin kansainvälisiä yhteyksiä ja auttavat vahvistamaan Euroopan unionin asemaa ja näkyvyyttä maailmassa.

Kestävämpi kaupunkiliikenne

Mon, 16 Sep 2024 17:45:00 +0200

Euroopan liikkujan viikko on vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään 16.–22. syyskuuta. Sen tavoitteena on parantaa kansanterveyttä ja elämänlaatua edistämällä puhdasta liikkuvuutta ja kestävää kaupunkiliikennettä. Vuoden 2024 teemana on ”Yhteiset kaupunkitilat”. Yhteiset kaupunkitilat ovat erittäin hyödyllisiä yhteiskunnalle. Ne ovat paikkoja, joissa ihmisillä, eri liikennemuodoilla ja toiminnoilla on riittävästi tilaa. Tämä puolestaan lisää sosiaalista tasapuolisuutta, vähentää melua ja ilmansaasteita, parantaa liikenneturvallisuutta sekä takaa paremman elämänlaadun.

Mikä on eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä ECTS?

Fri, 30 Aug 2024 13:00:00 +0200

Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä eli ETCS on eurooppalaisella korkeakoulutusalueella käytettävä väline, joka lisää opintojen ja kurssien läpinäkyvyyttä. ECTS-järjestelmä helpottaa tutkintojen tunnustamista kaikkialla Euroopassa sekä opiskelijoiden siirtymistä maasta toiseen.

Puhdasta vettä luvassa: EU:n strategia veden laadun turvaamiseksi

Mon, 05 Aug 2024 16:50:00 +0200

Vesi on välttämätöntä elämälle. Se ylläpitää ekosysteemejä, tukee maataloutta ja on elintärkeää ihmisille perustarpeiden tyydyttämiseksi. Veden pilaantuminen on edelleen merkittävä maailmanlaajuinen haaste. Saasteet, kuten teollisuusjätteet, maatalouden valumat ja muovisaasteet, pilaavat vesistöjämme ja aiheuttavat vakavia ympäristö- ja terveysongelmia. Kuuntele, miksi WaterWiseEU-kampanja on tärkeä planeettamme tulevaisuuden kannalta ja mitä EU tekee pilaantumisongelman ratkaisemiseksi.

Valtamerten suojelu – toiminnan aika

Mon, 29 Jul 2024 17:00:00 +0200

Olemassaolomme riippuu valtameristä. Useimmat meistä pitävät niitä kuitenkin itsestäänselvyytenä. Usein unohdetaan, että ne tarjoavat meille ruokaa ja ne tuottavat suuren osan hengittämästämme hapesta. Tähän asti valtaosaa meristä ei ole valvottu eikä merten biologista monimuotoisuutta ole suojeltu. Tämä on edistänyt kestämättömiä käytäntöjä, laitonta kalastusta, saastumista ja merellisten luontotyyppien häviämistä. EU pyrkiikin tehostamaan yhteisiä ponnisteluja näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Pakolaiset ja humanitaariset kriisit

Fri, 05 Jul 2024 12:00:00 +0200

Huhtikuun 2024 lopussa maailmassa oli yli 120 miljoonaa vainon, konfliktien, väkivallan ja ihmisoikeusloukkauksien vuoksi siirtymään joutunutta ihmistä. Se on enemmän kuin yksi 69 ihmisestä. Heidän joukossaan on yli 43 miljoonaa pakolaista. On myös miljoonia ihmisiä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Pakolaiskriisi on yksi pahimmista haasteista, joita Euroopan unioni pyrkii ratkaisemaan.

Euroopan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksien hyödyntäminen

Fri, 28 Jun 2024 12:00:00 +0200

Pienet ja keskisuuret yritykset, kuten leipomot, kampaamot, kukkakaupat ja kirjakaupat, ovat Euroopan unionin talouden selkäranka. Niiden osuus EU:n yrityksistä on 99 prosenttia ja unionin bruttokansantuotteesta yli puolet. Pk-yritykset kohtaavat kuitenkin usein erilaisia haasteita, joiden vuoksi niiden selviytyminen markkinoilla voi vaarantua.

Elintarviketurva EU:ssa

Mon, 10 Jun 2024 18:00:00 +0200

Elintarviketurvallisuuden tavoitteena on varmistaa ihmisten terveyden ja elämän suojelun korkea taso. Se kattaa muun muassa elintarvikehygienian, merkinnät, pakkaukset ja tuotteiden jäljitettävyyden. Maailmassa sairastuu joka vuosi 600 miljoonaa ihmistä 200 elintarvikevälitteiseen tautiin. Euroopan unioni pyrkii ehkäisemään näitä sairauksia noudattamalla maailman tiukimpia elintarviketurvallisuusnormeja.

Maailman ympäristöpäivä 2024

Fri, 07 Jun 2024 12:00:00 +0200

Maailman ympäristöpäivää vietetään vuosittain kesäkuun viidentenä. Viiden viime vuosikymmenen aikana ympäristöpäivästä on tullut yksi suurimmista maailmanlaajuisista ympäristönsuojelun foorumeista. Kymmenet miljoonat ihmiset osallistuvat siihen yhdessä eri hallintojen, yrityksien, kaupunkien ja yhteisöllisten järjestöjen kanssa. Tämänvuotisia juhlallisuuksia isännöi Saudi-Arabia. Tänä vuonna kampanjoidaan teemalla #GenerationRestoration eli ennallistamisen sukupolvi. Kampanjassa kiinnitetään huomiota erityisesti maaperän ennallistamiseen, aavikoitumisen pysäyttämiseen sekä keinoihin sopeutua kuivuuteen.

hlbtiq-henkilöiden syrjinnän torjuminen

Fri, 31 May 2024 12:00:00 +0200

Jokaisen pitäisi olla vapaa olla oma itsensä ja rakastaa ketä haluaa pelkäämättä. Lesbot, homot, biseksuaalit, transsukupuoliset, intersukupuoliset ja queer-ihmiset kohtaavat kuitenkin edelleen syrjintää monissa osissa maailmaa, myös Euroopassa. EU on vahvasti sitoutunut torjumaan syrjintää. Kuuntele lisää siitä, miten EU pyrkii rakentamaan osallistavampaa yhteiskuntaa, jossa kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi.

Pölyttäjien suojelu

Fri, 24 May 2024 12:00:00 +0200

Pölyttäjähyönteisillä on perustavanlaatuinen rooli ekosysteemissämme. Niitä uhkaavat kuitenkin kaikkialla maailmassa muun muassa ilmastonmuutos, elinympäristöjen häviäminen, tuholaiset ja maataloudessa voimaperäinen monokulttuuri. Nämä uhat vähentävät dramaattisesti sekä luonnonvaraisten että hoidettujen pölyttäjälajien kantoja. Pölyttäjät ovat elintärkeitä hyvinvoinnillemme ja luonnolle. Siksi EU pyrkii suojelemaan kaikkia pölyttäjiä.

Euroopan parlamentin yhdeksäs vaalikausi

Fri, 17 May 2024 12:00:00 +0200

Maailmanlaajuinen koronapandemia ja Venäjän sota Ukrainaa vastaan vaikuttivat merkittävästi Euroopan parlamentin asialistaan sen yhdeksännellä vaalikaudella. Terveyskriisin ja geopoliittisten haasteiden jälkeen parlamentti keskittyi yhdeksännellä vaalikaudellaan vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Tarkoituksena oli parantaa EU:n selviytymiskykyä ja vahvistaa samalla demokraattisia arvoja.

EU:n metsästrategia 2030

Thu, 21 Mar 2024 14:19:39 +0100

EU on yksi maailman runsasmetsäisimmistä alueista: maa-alasta on metsien peitossa noin 40 prosenttia. Metsät ovat olennaisen tärkeitä terveydellemme ja hyvinvoinnillemme sekä koko maapallon terveydelle. Ne ovat biologisesti erittäin monimuotoisia ja valtavan tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. EU on tietoinen siitä, millainen rooli metsillä voi olla tulevaisuudessa. Siksi vuonna 2021 hyväksyttiin uusi metsästrategia 2030.

EU:n toiminta naisten oikeuksien puolesta

Thu, 07 Mar 2024 18:00:00 +0100

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään vuosittain 8. maaliskuuta. Silloin juhlitaan naisten saavutuksia ja muistutetaan naisten oikeuksista. Naistenpäivä tarjoaa tilaisuuden kiinnittää huomiota sukupuolten tasa-arvoon, lisääntymisoikeuksiin ja naisiin kohdistuvan hyväksikäytön ja väkivallan torjuntaan. Sukupuolten tasa-arvo on aina ollut yksi Euroopan unionin tärkeimmistä arvoista ja päämääristä. Tavoitetta ei ole kuitenkaan vielä täysin saavutettu.

Eurooppalainen vammaiskortti

Mon, 04 Mar 2024 17:00:00 +0100

Eurooppalainen vammaiskortti ja eurooppalainen vammaisten henkilöiden pysäköintilupa ovat aloitteita, joilla pyritään poistamaan toisessa EU-maassa matkailevien vammaisten kohtaamat esteet. Kortit on suunniteltu antamaan niiden haltijoille tunnustettu todiste heidän vammaisasemastaan. Ne helpottavat palvelujen saantia, edistävät vapaata liikkuvuutta ja tukevat yhtäläisiä oikeuksia EU:ssa.

Venäjän sota Ukrainaa vastaan

Sat, 24 Feb 2024 08:00:00 +0100

Venäjä käynnisti laittoman täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, ja EU on siitä lähtien tukenut Ukrainaa tuomitsemalla Venäjän hyökkäyksen, määräämällä pakotteita vastuussa oleville sekä tarjoamalla taloudellista ja aineellista tukea.

Nollatoleranssi naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomiseen

Fri, 09 Feb 2024 17:00:00 +0100

Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen käsittää kaikki toimenpiteet, jotka tarkoituksellisesti muuttavat tai vahingoittavat naisen sukuelimiä muussa kuin lääketieteellisessä tarkoituksessa. Sitä harjoitetaan kulttuurisista, uskonnollisista ja joskus sosiaalisista syistä. Siitä ei ole terveyshyötyjä ja sillä voi olla vakavia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Miten tämä käytäntö pyritään lopettamaan?

EU:n syöväntorjuntasuunnitelma

Fri, 02 Feb 2024 12:00:00 +0100

Syöpä on sydän- ja verisuonitautien jälkeen toiseksi yleisin kuolinsyy EU-maissa. Joka vuosi lähes 3 miljoonalla eurooppalaisella diagnosoidaan syöpä, ja noin 1,2 miljoonaa menettää henkensä sen vuoksi. Vaikka vastuu terveyspolitiikasta on ensisijaisesti EU:n jäsenvaltioilla, syövän torjunta on yksi Euroopan unionin prioriteeteista.

Miten Euroopan unionin laajentuminen tapahtuu käytännössä?

Mon, 29 Jan 2024 17:00:00 +0100

Euroopan unioni on 27 jäsenmaan poliittinen ja taloudellinen unioni. Unionin jäsenyyttä on hakenut monta eri maata. Tällä hetkellä ehdokasmaita on yhdeksän. Hakuprosessi on kuitenkin pitkä ja monimutkainen.

Edistetään koulutusta: oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevat EU:n aloitteet

Wed, 24 Jan 2024 12:00:00 +0100

EU pyrkii jatkuvasti parantamaan oppimismahdollisuuksia ja ratkaisemaan koulutushaasteita. Eurooppalainen koulutusalue on aloite, jonka tarkoituksena on liittää koulutusjärjestelmät entistä paremmin toisiinsa. Aloitteen päätavoitteita ovat yhteistyön ja liikkuvuuden lisääminen koulutuksessa sekä osallistavien koulutusjärjestelmien rakentaminen. Yksi ensisijaisista tavoitteista on poistaa opiskelijoiden ja kasvattajien tieltä esteet, jotka haittaavat oppimiseen liittyvää liikkuvuutta.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan ympäristövaikutukset

Tue, 16 Jan 2024 12:00:00 +0100

Vihollisuudet puhkesivat vuonna 2014, ja Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Tuhansia ihmisiä on kuollut, ja konflikti on aiheuttanut pakolaiskriisin ja talouden häiriön lisäksi vakavia ympäristövahinkoja.

Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline (STEP)

Fri, 12 Jan 2024 12:00:00 +0100

Kilpajuoksu maailmanlaajuisesta teknologisesta valta-asemasta on käynnissä. EU käynnisti siksi vuonna 2020 strategian teollisuutensa vahvistamiseksi, Tämä johti ehdotukseen Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineestä (STEP). Sen tavoitteena on vastata merkittäviin investointitarpeisiin. STEP-kehysvälineellä hyödynnetään nykyisiä EU:n varoja. Sen tavoitteena on tehdä EU:sta innovatiivisempi, kestävämpi ja omavaraisempi. STEP edeltää Euroopan suvereniteettirahastoa, jonka tarkoituksena on edelleen vahvistaa teollisuuden valmiuksia.

Miten EU tukee kulttuuria

Wed, 10 Jan 2024 12:00:00 +0100

Euroopan parlamentti tukee kulttuuri- ja audiovisuaalialaa Luova Eurooppa -ohjelman kautta. EU investoi 2,5 miljardin euron budjetilla kaudella 2021–2027 eri aloihin, kuten kuin elävä musiikki, kirjat, arkkitehtuuri, elokuvat ja uutistoimistot. Ohjelma edistää myös syrjinnän torjuntaa kulttuuriteollisuudessa ja edistää eurooppalaisia arvoja ja kulttuuriperintöä. Ohjelma käsittää Kulttuuri- ja Media-lohkot sekä monialaisen lohkon.

Kohti uusia EU:n laajuisia sääntöjä, joilla puututaan jatkuvasti kasvavaan jätemäärään

Fri, 15 Dec 2023 12:00:00 +0100

Kiertotaloudesta kierrätystavoitteisiin. Tässä jaksossa puhumme EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivistä sekä parlamentin kannasta uusiin EU:n laajuisiin sääntöihin, joilla puututaan jatkuvasti kasvavaan jätemäärään. Uusilla säännöillä helpotetaan pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Näin vähennetään turhia pakkauksia ja jätettä sekä edistetään kierrätysmateriaalien käyttöä.

EU:n medianvapaussäädös

Fri, 08 Dec 2023 12:00:00 +0100

Vastauksena kasvaviin uhkiin, jotka kohdistuvat tiedotusvälineiden vapauteen ja taloudelliseen kannattavuuteen Euroopan parlamentti on hyväksynyt mediapalveluja koskevan yhteisen kehyksen, joka tunnetaan nimellä medianvapaussäädös. Kyseessä on tärkeä merkkipaalu, koska säädös suojelee toimittajia ja mediatyöntekijöitä, lisää tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuutta ja edistää kansainvälistä yhteistyötä. Siten voidaan varmistaa monipuolinen ja riippumaton mediaympäristö.

Droonien eri käyttötarkoitukset lääketieteen alalla

Wed, 06 Dec 2023 12:00:00 +0100

Tässä lainsäädäntö paremmaksi -ohjelman jaksossa keskustelemme droonien käytöstä lääketieteen alalla ja toimenpiteitä, joita Euroopan unioni toteuttaa niiden sääntelemiseksi.

Eurooppalainen kansalaisaloite: ”Eurooppa ilman turkiksia”

Mon, 04 Dec 2023 17:00:00 +0100

Turkistuotanto on vähentynyt viime vuosina. Tämä johtuu siitä, että ihmiset ovat tietoisempia eläinten hyvinvoinnista ja huolissaan turkistuotannon ympäristövaikutuksista ja siihen liittyvistä kansanterveysriskeistä. "Eurooppa ilman turkiksia” -kansalaisaloitteen tavoitteena on kieltää turkistarhaus ja turkistuotteiden myynti koko EU:ssa. Aloitteen järjestäjät keräsivät yli 1,5 miljoonaa allekirjoitusta vaatimustensa tueksi. He halusivat myös näyttää, miten EU:n kansalaiset voivat osallistua aktiivisesti EU:n poliittiseen päätöksentekoon.